Ajankohtaista

Kaalista on moneksi!

Kaalia polvelle, kaalia eturauhasvaivoihin, kaalia haavoille ja nivelkipuihin. Kaali on terveellistä sisäisesti nautittuna, mutta tiesitkö että sitä on käytetty myös ulkoisesti erilaisiin kipu- ja tulehdustiloihin myös ulkoisesti?

Kaali on erinomainen C-vitamiinin lähde. Kaali sisältää myös kuitua, joka tuo kylläisyyden tunteen, vaikka kaali onkin matalaenerginen raaka-aine. Kaalin kuidut sekä vesi tekevät hyvää ruuansulatukselle. Valkokaalilla on paljon perinneuskomuksia ja tätä on käytetty kansanlääketieteessä erilaisissa käyttötarkoituksissa kuten nivelkipujen, turvotusten, haavojen tai kolotusten hoidossa. On hieman epäselvää mihin kaalin hoitava vaikutus perustuu, mutta se sisältää paljon glutamiinia, jota on myös reuman hoitoon käytettävässä valmisteessa. Tätä esiintyy myös elimistössä luonnollisesti.  Kaali sisältää myös paljon K-vitamiinia ja kaliumia. Kaalin on väitetty olevan tehokas hoitomuoto nivelkipujen hoitoon sisäisesti. Nauti tuoretta kaalia päivittäin tyhjään vatsaan, tämän tulisi auttaa nilvelkipuihin.

Mihin kaikkiin vaivoihin kaalia voi kokeilla:

Kova vatsa: Keitä kaalia tuoreiden nokkosten kera ja nauti sellaisenaan tai valmista ruokaa tästä.

Kipeä ja turvonnut iho: asettele kaalinlehtiä kipeälle iholle

Polven luuniveltulehdus: raasta kaalia ja asettele tätä polven päälle

Eturauhasen liikakasvu: keitä päivittäin pala raastettua kaalia puolikypsäksi, lisää oliiviöljyä, suolaa ja kuminaa ja jatka keittämistä. Syö kaali ja juo neste.

Haavan hoito: Peitä puhdistettu haava kaalin lehdillä kahdesti päivässä.

Mustelmat ja paiseet: jauha kaalia ja lisää mustelman tai paiseen päälle ja anna vaikuttaa.

Nivelkivut: nauti tuoretta kaalia päivittäin tyhjään vatsaan

Rintojen turvotus imettäessä: asettele kaalinlehdet turvonneille rinnoille

Eli mikäli jalkaa kolottaa, niveliä särkee tai olet saanut mustelman, niin kaalia vain avuksi!

Tuotannonsuunnittelu on kristallipallon kanssa ennustamista

Vaissin tuotantovastaava Heli Immonen suunnittelee mitä minäkin päivänä kääryletehtaassa tehdään

Tulin lehtitehtaalle vuonna 2005 kolmeksi kuukaudeksi tuuraamaan kaalin lehdintään. ”Sille tielle jäin”, kommentoi Vaissin tuotantovastaava Heli Immonen. ”Siirryin lehtitehtaalta sitten kääryletehtaalle, jossa viimeiset pari vuotta hoidin työnjohtajan tehtävää”, toteaa Heli. Lokakuusta lähtien hän on hoitanut tuotantovastaavan tehtäviä Vaissilla. Tuotantovastaava suunnittelee mitä minäkin päivänä tuotannossa tehdään ja kuinka paljon. ”Kun minua kysyttiin tehtävään tuotantopäällikön siirtyessä uusiin haasteisiin, otin tehtävän hyvillä mielen vastaan”, toteaa Heli iloisesti.

Tuotantovastaava Heli Immonen työpisteellään.

Kristallipallon kanssa ennustamista

Vaissi valmistaa paljon alihankintana tuotteita asiakkaiden varastoon pakasteena, mutta myös tuoreita tuotteita suoraan kaupan hyllyyn. Tuotanto mietitään mahdollisimman pitkälle aina vähintään kolme viikkoa etukäteen, jotta pystytään hankkimaan tarvittavat raaka-aineet, varattava oikea henkilömäärä ja pakkausmateriaalit oikeita tuotantomääriä varten. ”Tosin suunnitelmat saattavat elää sen mukaan, kuinka asiakkailta tulee tilauksia. Toisinaan asiakas on myynyt tuotetta enemmän kuin aiemmin on suunniteltu, joten suunnitelma elää matkan varrella. Vertaan yleensä tuotantoa edellisvuoden tuotantomääriin ja jos trendi näyttää kasvavalta niin lisään hieman tuotantomääriä. Myös asiakkaiden ennusteraportteja täytyy lukea viikoittain. Tällä hetkellä suuntaa antavat suunnitelmat on tehty 12 viikkoa eteenpäin ja viimeistellyt suunnitelmat kolmeksi seuraavaksi viikoksi, selvittää Heli.

Oman Vaissi -merkin kaalikääryleet sekä kaalilaatikko -tuotteiden osalta tuotannon suunnittelu on erityisen tarkkaa puuhaa. ”Näemme kauppojen tilaukset vasta päivä sen jälkeen, kun olemme lähettäneet tuotteita keräilyä varten”, kertoo Heli. ”Tarkkailen päivittäin varastotilannetta, jotta varastoa on riittävästi kauppojen tilauksia varten, mutta niin, että tuotteita ei ehdi mennä vanhaksi varastossa, myös tilausjärjestelmän ylläpito vie oman aikansa.”, kertoo Heli.

Raaka-aineiden tarve huomioitava hyvissä ajoin

Tuotannon suunnittelussa täytyy huomioida raaka-aineiden ja materiaalien toimitusajat. Pääsääntöisesti raaka-aineet saadaan viikon sisällä varastoon, mutta esimerkiksi kotimaisen lampaanlihan saatavuus on rajallinen, joten pääsiäiskääryleiden lampaanliha on tilattu jo helmikuun alussa, joten tuotantomäärätkin on lyöty lukkoon tällöin. Satokauden lopussa arvioidaan myös kasvisten menekkiä, jotta kasvisten toimittaja pystyy varaamaan tarvittavat määrät raaka-aineita tuotantoa varten. ”Työnkuvaani kuuluu tuotannon suunnittelun lisäksi tuotannon tehokkuuden seuranta ja kehittäminen sekä kaikki raaka-ainetilaukset, materiaalitilaukset, kuljetustilaukset sekä arviot henkilöstötarpeista. Raaka-aineiden osalta ainoastaan kaalin varastotilanteen seurannan hoitaa lehtitehtaan työnjohtajat yhdessä toimitusjohtajan kanssa”, selvittää Heli.

Päivän aikana ei tarvitse katsoa kelloa

”Työssä haastavinta on asioiden ennustaminen sekä nopeasti muuttuvat tilanteet. Välillä tulee äkillisiä poissaoloja ja on viikkoja, joina on paljon tilauksia, jotka on saatava lähtemään tiettynä ajankohtana”.   ”Toisaalta työni ei ole ainakaan tylsää, päivän aikana ei tarvitse katsoa kelloa, että koska pääsee kotiin”, naurahtaa Heli. ”Työ on luovaa ja saan miettiä, miten asiat tehtäisiin mahdollisimman järkevästi. Siitä tulee erittäin hyvä mieli, kun saat ratkaistua vaikealta tuntuneet ja haastavat asiat”, summaa Heli työstään Vaissilla.

Marian tarina ja mitä onkaan luvassa seuraavaksi?

Toimitusjohtaja Maria Hanholta sujuu myös kääryleiden käärintä, mutta nyt on aika pitää pieni tauko työnteosta. Katso Marian tarina ja mitä onkaan luvassa seuraavaksi?

 Nuori vastavalmistunut bio- ja elintarviketekniikan insinööri Maria Hanho (silloinen Vaissi), aloitti työt Vaissin perheyrityksessä vuonna 2006 projekti-insinöörin tehtävissä. Alusta lähtien oli selvää ja keskusteltu, että jonain päivänä vastuu yrityksestä ja toimitusjohtajuudesta siirtyisi minulle, toteaa Maria. Olin aloittamassa Vaissin koeviljelytoimintaa ja hoidin erilaisia kehitysprojekteja varastonhallinta- sekä työajanseurantajärjestelmien käyttöönotosta aina laskutukseen ja reskontraan sekä erilaisiin tuotannon kehitysprojekteihin. Rakensin myös ISO 22000 -laatujärjestelmän ammattikorkeakoulun lopputyönäni, summaa Maria työvuosista ennen toimitusjohtajan pestiä.

Maria Hanho

Toimitusjohtajaksi alle kolmikymppisenä

Maria toimi vuoden päivät varatoimitusjohtajana, kunnes vuonna 2011 hänet nimitettiin Vaissin toimitusjohtajaksi alle kolmekymppisenä. ”Työssä parasta on se, että on oma vapaus yrittäjä-roolissa”. ”On vapaus päättää asioista ja toisaalta kaikkea ei tarvitse tehdä itse.  Voin delegoida asioita myös muille”. ”Voin luottaa muihin sellaisissa asioissa, joissa en välttämättä ole itse vahvoilla”, toteaa Maria.  Marian perhe, veli Juho, äiti ja isä ovat tukena vaikeissa päätöksissä. ”En ole koskaan yksin, perhe on tukena, jos tarvitsen tukea tai mielipiteitä jossain vaikeassa asiassa ”, kertoo Maria. ”Jos ei Juhoa olisi, niin olisin varmasti monesti jo heittänyt hanskat tiskiin”, naurahtaa Maria.

Suurta liikevaihdon kasvua

Seitsemän vuoden aikana on ehtinyt tapahtumaan paljon. Vaissin liikevaihto on kasvanut huimat 40 %. Kasvua on tullut uusista tuotteista ja uusista asiakkuuksista. Vaissi onkin lähtenyt valmisruokamarkkinaan omalla Vaissi- brändillä reilu vuosi sitten. ”Vaissin tavoitteena on kasvaa ja tuoda uudenlaisia tuotteita markkinoille.  Kääryleet ovat ja tulevat olemaan se tukijalka, mutta osaava henkilökunta mahdollistaa myös uusien asioiden kehittämisen”, väläyttää Maria.

Yhdestä asiasta hän on erityisen ylpeä. Hyvä johtaminen on tuottanut tulosta ja työtyytyväisyystutkimusten tulokset ovat parantuneet vuosien varrella. ”Työergonomiaa on parannettu ja monia muutoksia on tehty tuotantoon”, ja vaikka olen toimitusjohtaja -tittelillä, tiedän mitä tuotannossa tapahtuu ja olen kartalla käytännön asioista, sitä ihmiset arvostavat”, toteaa Maria. Marialla on myös luottamustehtäviä, hän toimii Elintarviketeollisuusliiton valmisruokateollisuusyhdistyksen puheenjohtajana.

Muutosten tuulia

Maaliskuun alussa koittaa Marialla pieni tauko työelämästä. Maria jää äitiyslomalle ja varatoimitusjohtajaksi astuu puikkoihin Heikki Latvanen. Heikki hoitaa Marian sijaisuutta ainakin vuoden verran. Heikki on alkuperäiseltä koulutukseltaan kokki ja tehnyt kokin, keittiömestarin ja vuoromestarin töitä, mutta jatkanut opintoja ja valmistunut Elintarviketieteiden maisteriksi vuonna 2008. Hän on työskennellyt aiemmin Fazerilla erilaisissa tuotepäällikön ja markkinoinnin tehtävissä leipomolla sekä Fazer Food servicellä, jossa hän vastasi mm. Tallinnan palvelukeittiön tuotekehityksestä, myynnistä ja markkinoinnista. Viimeiset 1,5 vuotta hän on toiminut Kokkikartanon tuotekehityspäällikkönä. ”Vaississa minua kiinnostaa monialaosaaminen, Vaissilla on paljon uniikkia osaamista, kun esimerkiksi paljon koneita tehdään itse. Vaissilla on paljon mahdollisuuksia viedä yritystä eteenpäin”, kertoo Heikki. ”Odotan uuden oppimista ja sitä, että mennään kovaa vauhtia eteenpäin, myös pieni perheyritys kiinnostaa, ei ole turhia byrokratioita”, summaa Heikki. Marialle toivotamme antoisaa äitiyslomaa ja Heikille onnea ja menestystä varatoimitusjohtajana.

Heikki Latvanen ja Maria Hanho

KAUSI- JA KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN HAKU

Ulkona kevät alkaa jo kolkuttelemaan. Katseet ovatkin jo ensi kesässä ja kesätöissä. Voit laittaa vapaamuotoisen työhakemuksesi nettisivujemme kautta www.vaissi.fi/rekrytointi tai suoraan sähköpostiin vaissi@vaissi.fi.

Kesätöihin edellytämme:

• hygieniapassia
• reipasta asennetta

VAISSILLA ON OLLUT KIVA OLLA TÖISSÄ!

Enni Järvenpää on 24-vuotias lääkäriopiskelija. Enni on tullut Vaissille ensi kertaa töihin kesällä 2014 kahdeksi kuukaudeksi. Sen jälkeen eri pituisia työssä oloja on kaikkenaan kertynyt yli puolen vuoden edestä. Enni ilmoittelee aina sopivia pätkiä, kun voi tulla töihin ja ilolla otamme hänet vastaan.

Enni Järvenpää

Vaissille on kiva tulla töihin, koska monet työntekijät ovat tulleet vuosien saatossa tutuiksi, ja tuttujahan on tunnetusti aina kiva nähdä. Työkaverini Vaissilla ovat oikein iloisia ja mukavia ihmisiä, joiden seuraan on aina ollut helppo ja kiva palata. Arvostan suuresti mahdollisuutta työskennellä lyhyempiäkin pätkiä silloin kun ylimääräistä aikaa on.

Tehtaalla olen ollut käärintäpuolella, jossa olen lähinnä työskennellyt pöydässä eri tehtävissä, sekä pakkaamassa valmiita tuotteita. Silloin tällöin olen ollut kaalinsulatushommissakin.

Elintarviketyössä yllätti eniten, kuinka onnistuminen vaatii monien eri ammattilaisten ja osaajien yhteistyötä, aina kaalinkasvattajista lehtitehtaan kautta logistiikasta vastaaviin firmoihin. Osa, kuten esimerkiksi kasvukauden sää on arvaamantonta. Monen palasen on osuttava kohdilleen, että kääryleet lopulta päätyvät kuluttajan lautaselle.

Muutoksen tuulia

Vaissi Oy:n varatoimitusjohtana aloittaa 9.1.2019 ETM Heikki Latvanen. Toimitusjohtaja Maria Hanho jää äitiyslomalle maaliskuun alussa.

Heikki Latvanen on alkuperäiseltä koulutukseltaan kokki ja tehnyt kokin, keittiömestarin ja vuoromestarin töitä, mutta jatkanut opintoja ja valmistunut Elintarviketieteiden maisteriksi vuonna 2008. Hän on työskennellyt aiemmin Fazerilla erilaisissa tuotepäällikön ja markkinoinnin tehtävissä leipomolla sekä Fazer Food servicellä, jossa hän vastasi mm. Tallinnan palvelukeittiön tuotekehityksestä, myynnistä ja markkinoinnista. Viimeiset 1,5 vuotta hän on toiminut Kokkikartanon tuotekehityspäällikkönä. ”Vaississa minua kiinnostaa monialaosaaminen, Vaissilla on paljon uniikkia osaamista, kuten esimerkiksi koneita tehdään itse. Vaissilla on paljon mahdollisuuksia viedä yritystä eteenpäin”, kertoo Heikki. ”Odotan uuden oppimista ja sitä, että mennään kovaa vauhtia eteenpäin, myös pieni perheyritys kiinnostaa, ei ole turhia byrokratioita”, summaa Heikki.

Marialle toivotamme antoisaa äitiyslomaa ja Heikille onnea ja menestystä varatoimitusjohtajana.

Uudenlaisia perinneruokia Vaissilta Keuruulta

”Kyllä minä syön lihan lihana ja puuron puurona”, ajatteli Vaissin vanha emäntä Saara, kuultuaan ensi kertaa nyhtölihavuoasta vuonna 1981. ”Maistettuani totesin, että kyllä minun täytyy nyt perua puheeni, niin hyvää se oli”. Lue koko juttu uusien joulutuotteiden takaa. 

Uudenlaisia perinneruokia Vaissin tilalta Keuruulta

Pitkään haudutettua jouluista riisipuuroa ja nyhtölihaa. Kuulostaako erikoiselta? Ehkä, mutta riisipuuro ja nyhtöliha – ihmeen kumma -sopivat todella hyvin yhteen. Ja miksi ei sopisi, perinteiset joulun maut. Myös kasvisruokaa haluaville on tehty nyt oma versionsa nyhtökaurasta ja riisipuurosta.

Vaissi on lanseerannut kaksi uutta tuotetta joulusesonkiin. Jouluinen nyhtölihavuoka (400 g) sekä vegaaninen nyhtökauravuoka (400 g). Nyhtölihavuoassa on reilusti, pitkään haudutettua possunlihaa sekä päällä perinteistä pitkään haudutettua riisipuuroa. Ruokaa on vielä haudutettu uunissa niin, että vuoka mehevöitynyt entisestään ja saanut kauniin paistopinnan. Nyhtökauravuoan riisipuuro on haudutettu kotimaiseen kauramaitoon ja lihan tilalla on trendikästä, täyttävää ja proteiinirikasta, kotimaista nyhtökauraa. Nyt myös kasvissyöjille ja vegaaneille on oma jouluruoka, joka muuten maistuu myös lihansyöjille.

Mistä keksintö uudenlaiseen jouluruokaan?

Nyhtölihalaatikon resepti juontaa juurensa kymmenien vuosien taakse, 1940-luvulle. Jaakko Vaissin äiti Aino Vaissi toi aikanaan reseptin Vaissin tilalle Turusta. Tarina ei kerro onko tätä ruokaa syöty laajemminkin Turun seudulla. Vaissin tilalla ruoka oli välipäivien kätevä ruoka, jota tarjottiin koko Vaissin tilan väelle, niille jotka eivät menneet kotiin välipäiviksi. Sitä tehtiin ennen joulua pakastimeen ja sulatettiin sieltä kaikille tilan väelle. Ruoan kanssa tarjottiin myös lihalientä, toinen lisäsi liemen ruoan päälle, osa joi liemen mukista, toteaa Saara, Vaissin tilan vanha emäntä. Ruoka oli täyttävää, helppoa tehdä ja se maistui kaikille. ”Kyllä minä syön lihan lihana ja puuron puurona”, ajatteli Saara, kuultuaan ensi kertaa nyhtölihavuoasta vuonna 1981. ”Maistettuani totesin, että kyllä minun täytyy nyt perua puheeni, niin hyvää se oli”, kertoo Saara.

Aino Vaissi

Vanha perinteinen nyhtölihavuoka on nyt tuotu tähän päivään ja sitä saa hyvin varustelluista kaupoista kautta maan sekä Vaissin tehtaanmyymälästä Riihosta. Nyhtölihavuuan rinnalle haluttiin tuoda myös kasvisvaihtoehto, jotta joulun ruokavalikoima olisi vieläkin monipuolisempi. Hyviä ruokailuhetkia kaikille uudenlaisten joulutuotteiden parissa!

Maailman ainut laatuaan lehtitehdas Haapamäellä tuottaa kaalinlehtiä omiin sekä muiden tarpeisiin

Kersti Jukk ottamassa kaalinlehtiä sulamaan.

Vaissin lehtitehtaalla sesonkityö jatkuu vilkkaana, vaikka kaalin viljelysesonki onkin jo päättynyt. Vaissin tilalla Haapamäellä sijaitsee kääryletehdas sekä erillinen lehtitehdas. Lehtitehtaan työnjohtaja Janne Ahonen kiiruhtaa puhelimeen kesken kaalin keiton. Janne on työskennellyt Vaissilla jo vuodesta 1999. ”Nuorena parikymppisenä tulin Vaissille yhdeksi sesongiksi töihin miettiäkseni mitä sitä elämällään tekisi”. ”Sille tielle jäin”, toteaa Janne. ”Vuonna 2001 olin mukana lautapoikana uuden kääryletehtaan rakentamisessa”, toteaa Janne. Lehtitehtaan suunnittelu on Vaissilaisten omaa käsialaa eikä toista vastaavaa tehdasta löydy.  Lehtitehtaan päätuote on kaalinlehti kaalikääryleiden valmistukseen, mutta tehtaalla valmistetaan kaalista myös kaalimassaa, erilaisia suikaleita ja kaalirouheita, omaan käyttöön sekä elintarviketeollisuuteen.

Lehtitehtaan työ on sesonkityötä. Työt alkavat lehtitehtaalla heinäkuun lopussa ja päättyvät helmikuun puoleen väliin mennessä. ”Kesällä aloitetaan pienellä porukalla, mutta vilkkain sesonki asettuu yleensä elo- ja lokakuun välille, riippuen vähän siitä mikä on kaalin saatavuus, tänä vuonna vilkkain sesonki asettui syyskuun puolen välin tienoille”, kertoo Janne. Tehdas työllistää sesonkina 24-27 työntekijää. Työtä tehdään vuoroissa, kaalinkypsennyslinja käy täyttä höyryä aamukuudesta ilta kymmeneen.

Kuiva ja lämmin kesä on tuonut haasteita myös lehtitehtaalle. Useat viljelijät joutuivat kastelemaan kaaleja. Lämmin kesä sekä kastelu on kasvattanut kaaleja suuremmiksi ja kaalien käsittely on normaalia haastavampaa. ”Tiiviiksi kasvaneet kaalit vaativat pidemmän keittoajan sekä energiaa kuluu normaalia enemmän”, selvittää Janne.

Vaikka tehdas ja laitteistot ovat uniikkeja, on työ kuitenkin hyvin pitkälle käsityötä. ”Kaalit kypsennetään yksi kerrallaan keittokoneessa, jossa lehdet irtoavat, sen jälkeen lajitellaan liian pienet ja rikkinäiset pois massakaaliksi ja jäljelle jäävä kantaosa  menee lehmien ruuaksi. Jäähdytetyt lehdet siis lajitellaan, prässätään ja pakastetaan sekä pakataan lavoille”, selostaa Janne. ”Työ tehtaalla on vaihtelevaa, kaalin vastaanotto ja viljelijöiden kanssa toimiminen on mukavan värikästä touhua”, toteaa Janne iloisesti. ”Olen viihtynyt hienosti Vaissilla ja oman kivan mausteensa ja mielenkiinnon työhön tuo useat eri kansalaisuudet ja kulttuurit”, kertoo Janne. Eri kansalaisuuksia Vaissin Kaalitehtaalla onkin tällä hetkellä yhteensä kuusi, Suomen lisäksi työntekijöitä on Venäjältä, Virosta, Latviasta, Kongo/Kinshasasta ja Thaimaasta. Kaalin keitto jatkuu vilkkaana vielä helmikuun puoleen väliin asti. Tämän jälkeen Jannella on vuorossa lehtitehtaan erilaiset kunnossapitotyöt sekä keittokoneiden huollot, jotta lehtitehdas on taas valmiudessa ennen seuraavan vuoden sesonkia

TYÖ EI SYRJI

Vaissi Oy liittyi mukaan TYÖ EI SYRJI -kampanjaan. Olemme mukana TYÖ EI SYRJI -kampanjassa. Tähän kampanjaan mukaan lähteneet yritykset ja organisaatiot sitoutuvat ennaltaehkäisemään ja vähentämään työsyrjintää. Lisää voi luke www.eisyrji.fi