Ajankohtaista

Uudenlaisia perinneruokia Vaissilta Keuruulta

”Kyllä minä syön lihan lihana ja puuron puurona”, ajatteli Vaissin vanha emäntä Saara, kuultuaan ensi kertaa nyhtölihavuoasta vuonna 1981. ”Maistettuani totesin, että kyllä minun täytyy nyt perua puheeni, niin hyvää se oli”. Lue koko juttu uusien joulutuotteiden takaa. 

Uudenlaisia perinneruokia Vaissin tilalta Keuruulta

Pitkään haudutettua jouluista riisipuuroa ja nyhtölihaa. Kuulostaako erikoiselta? Ehkä, mutta riisipuuro ja nyhtöliha – ihmeen kumma -sopivat todella hyvin yhteen. Ja miksi ei sopisi, perinteiset joulun maut. Myös kasvisruokaa haluaville on tehty nyt oma versionsa nyhtökaurasta ja riisipuurosta.

Vaissi on lanseerannut kaksi uutta tuotetta joulusesonkiin. Jouluinen nyhtölihavuoka (400 g) sekä vegaaninen nyhtökauravuoka (400 g). Nyhtölihavuoassa on reilusti, pitkään haudutettua possunlihaa sekä päällä perinteistä pitkään haudutettua riisipuuroa. Ruokaa on vielä haudutettu uunissa niin, että vuoka mehevöitynyt entisestään ja saanut kauniin paistopinnan. Nyhtökauravuoan riisipuuro on haudutettu kotimaiseen kauramaitoon ja lihan tilalla on trendikästä, täyttävää ja proteiinirikasta, kotimaista nyhtökauraa. Nyt myös kasvissyöjille ja vegaaneille on oma jouluruoka, joka muuten maistuu myös lihansyöjille.

Mistä keksintö uudenlaiseen jouluruokaan?

Nyhtölihalaatikon resepti juontaa juurensa kymmenien vuosien taakse, 1940-luvulle. Jaakko Vaissin äiti Aino Vaissi toi aikanaan reseptin Vaissin tilalle Turusta. Tarina ei kerro onko tätä ruokaa syöty laajemminkin Turun seudulla. Vaissin tilalla ruoka oli välipäivien kätevä ruoka, jota tarjottiin koko Vaissin tilan väelle, niille jotka eivät menneet kotiin välipäiviksi. Sitä tehtiin ennen joulua pakastimeen ja sulatettiin sieltä kaikille tilan väelle. Ruoan kanssa tarjottiin myös lihalientä, toinen lisäsi liemen ruoan päälle, osa joi liemen mukista, toteaa Saara, Vaissin tilan vanha emäntä. Ruoka oli täyttävää, helppoa tehdä ja se maistui kaikille. ”Kyllä minä syön lihan lihana ja puuron puurona”, ajatteli Saara, kuultuaan ensi kertaa nyhtölihavuoasta vuonna 1981. ”Maistettuani totesin, että kyllä minun täytyy nyt perua puheeni, niin hyvää se oli”, kertoo Saara.

Aino Vaissi

Vanha perinteinen nyhtölihavuoka on nyt tuotu tähän päivään ja sitä saa hyvin varustelluista kaupoista kautta maan sekä Vaissin tehtaanmyymälästä Riihosta. Nyhtölihavuuan rinnalle haluttiin tuoda myös kasvisvaihtoehto, jotta joulun ruokavalikoima olisi vieläkin monipuolisempi. Hyviä ruokailuhetkia kaikille uudenlaisten joulutuotteiden parissa!

Maailman ainut laatuaan lehtitehdas Haapamäellä tuottaa kaalinlehtiä omiin sekä muiden tarpeisiin

Kersti Jukk ottamassa kaalinlehtiä sulamaan.

Vaissin lehtitehtaalla sesonkityö jatkuu vilkkaana, vaikka kaalin viljelysesonki onkin jo päättynyt. Vaissin tilalla Haapamäellä sijaitsee kääryletehdas sekä erillinen lehtitehdas. Lehtitehtaan työnjohtaja Janne Ahonen kiiruhtaa puhelimeen kesken kaalin keiton. Janne on työskennellyt Vaissilla jo vuodesta 1999. ”Nuorena parikymppisenä tulin Vaissille yhdeksi sesongiksi töihin miettiäkseni mitä sitä elämällään tekisi”. ”Sille tielle jäin”, toteaa Janne. ”Vuonna 2001 olin mukana lautapoikana uuden kääryletehtaan rakentamisessa”, toteaa Janne. Lehtitehtaan suunnittelu on Vaissilaisten omaa käsialaa eikä toista vastaavaa tehdasta löydy.  Lehtitehtaan päätuote on kaalinlehti kaalikääryleiden valmistukseen, mutta tehtaalla valmistetaan kaalista myös kaalimassaa, erilaisia suikaleita ja kaalirouheita, omaan käyttöön sekä elintarviketeollisuuteen.

Lehtitehtaan työ on sesonkityötä. Työt alkavat lehtitehtaalla heinäkuun lopussa ja päättyvät helmikuun puoleen väliin mennessä. ”Kesällä aloitetaan pienellä porukalla, mutta vilkkain sesonki asettuu yleensä elo- ja lokakuun välille, riippuen vähän siitä mikä on kaalin saatavuus, tänä vuonna vilkkain sesonki asettui syyskuun puolen välin tienoille”, kertoo Janne. Tehdas työllistää sesonkina 24-27 työntekijää. Työtä tehdään vuoroissa, kaalinkypsennyslinja käy täyttä höyryä aamukuudesta ilta kymmeneen.

Kuiva ja lämmin kesä on tuonut haasteita myös lehtitehtaalle. Useat viljelijät joutuivat kastelemaan kaaleja. Lämmin kesä sekä kastelu on kasvattanut kaaleja suuremmiksi ja kaalien käsittely on normaalia haastavampaa. ”Tiiviiksi kasvaneet kaalit vaativat pidemmän keittoajan sekä energiaa kuluu normaalia enemmän”, selvittää Janne.

Vaikka tehdas ja laitteistot ovat uniikkeja, on työ kuitenkin hyvin pitkälle käsityötä. ”Kaalit kypsennetään yksi kerrallaan keittokoneessa, jossa lehdet irtoavat, sen jälkeen lajitellaan liian pienet ja rikkinäiset pois massakaaliksi ja jäljelle jäävä kantaosa  menee lehmien ruuaksi. Jäähdytetyt lehdet siis lajitellaan, prässätään ja pakastetaan sekä pakataan lavoille”, selostaa Janne. ”Työ tehtaalla on vaihtelevaa, kaalin vastaanotto ja viljelijöiden kanssa toimiminen on mukavan värikästä touhua”, toteaa Janne iloisesti. ”Olen viihtynyt hienosti Vaissilla ja oman kivan mausteensa ja mielenkiinnon työhön tuo useat eri kansalaisuudet ja kulttuurit”, kertoo Janne. Eri kansalaisuuksia Vaissin Kaalitehtaalla onkin tällä hetkellä yhteensä kuusi, Suomen lisäksi työntekijöitä on Venäjältä, Virosta, Latviasta, Kongo/Kinshasasta ja Thaimaasta. Kaalin keitto jatkuu vilkkaana vielä helmikuun puoleen väliin asti. Tämän jälkeen Jannella on vuorossa lehtitehtaan erilaiset kunnossapitotyöt sekä keittokoneiden huollot, jotta lehtitehdas on taas valmiudessa ennen seuraavan vuoden sesonkia

TYÖ EI SYRJI

Vaissi Oy liittyi mukaan TYÖ EI SYRJI -kampanjaan. Olemme mukana TYÖ EI SYRJI -kampanjassa. Tähän kampanjaan mukaan lähteneet yritykset ja organisaatiot sitoutuvat ennaltaehkäisemään ja vähentämään työsyrjintää. Lisää voi luke www.eisyrji.fi

Osta tilalta päivä!

Päätimme osallistua toista kertaa valtakunnalliseen Osta tilalta -päivään. Tapahtumasta ja siihen osallistuvista tiloista voi lukea lisää www.ostatilalta.fi -sivustolta. Tapahtuma on lauantaina 15.9 kello 12-15. Meidät löytää, kun ajaa tehtaanmyymlän luokse. Mukana menossa on Rantamoijasen tila, joka maistattaa tuotekehittelyssä olevaa oman tilan marjoista valmistettua marjasorbettiä. Alavuden Öljypuristamon Tuomas esittelee punajuuripestoa sekä heidän laajaa valikoimaansa rypsiöljyjä. Näitä voi myös ostaa mukaansa. Me Vaissit tarjoamme pieniä maistiasia kääryleistämme sekä jauhelihatuotteistamme. Myymälästä voi ostaa tuotteita mukaan. Tapahtumassa voi maksaa vain käteiselle. Tervetuloa maistiaisille ja tapaamisiin. Ajo-ohjeet löydät tältä sivustolta https://www.vaissi.fi/yhteystiedot/ kun skrollaat alaspäin.

Kun jatkaa matkaa muutaman kilometrin löytää Taatilan tilan ja heilläkin on monenlaista tapahtumaa: Osta tilalta- päivänä (15.9.) meillä on myytävänä keräkaalia, punakaalia, kyssäkaalia, lehtikaalia ja ruusukaalia. Meille niin perinteisten kaalien lisäksi tänä vuonna saatavissa on myös kesäkurpitsaa, spagettikurpitsaa, myskikurpitsaa, hokkaidokurpitsaa ja talvikurpitsaa, ja tottakai aina niin hyvää Kurkkusalaattia, Vihtahousu- paholaisenhilloa ja Hapankaalia! Paikalla on mahdollisesti myös muiden viljelijöiden tuotteita, näistä ilmoitellaan lähempänä. Haapamäen maa- ja kotitalousseura pitää Taatilassa kahviota.
Lapset pääsevät tutustumaan maatilan työkoneisiin, niitä esittelee Eino 4-vuotta.
Taatilassa on touhua ja tohinaa klo 12-16.

Tervetuloa fiilistelemään kauden satoa!

Ruuan oikea säilytys ja käsittely kesällä

Säädä jääkaappia kylmemmälle

Kesän reissuilla ja matkoilla on hyvä muistaa ruokien oikea säilytys. Mökkiolosuhteet saattavat aiheuttaa haasteita ruuan säilytykselle, erityisesti jos helle iskee ja mökillä on isompi porukka ruokittavana. Vanha jääkaappi saattaa reistailla tai jääkaapin lämpötila heittelehtiä. Ruoka pilaantuu korkeammissa lämpötiloissa helpommin kuin kylmässä. Eli jos jääkaapin lämpötila onkin lähempänä kymmentä astetta, ei tuotteissa ilmoitetut viimeiset käyttöpäivät enää päde vaan ruoka saattaa pilaantua jo aiemmin. Säädä jääkaappia kylmemmälle, jos se on poikkeuksellisen täynnä ja käytä herkästi pilaantuvat tuotteet ensin. Kaalikääryleet ovat helposti pilaantuvia tuotteita, joten säilytä niitä aina jääkaapissa.

Sponsorointia – kiekkoilija Matilda Penttilä

Olen Matilda Penttilä, 16-vuotta. Käyn Haapamäen yhteiskoulun yhdeksättä luokkaa ja Haapamäellä olen asunut 8-vuotta. Harrastan päivittäin liikuntaa ja lajini on jääkiekko.

Mitä joutsenlippu kertoo tuotteesta?

Kotimaisuus, mitä se suomalaiselle merkitsee? Se on laadukasta, turvallista ja luotettavaa ruokaa. Kun valitset kotimaisen tuotteen tai raaka-aineen, tuet myös suomalaista tuottajaa ja työtä. Aina ei ole kotimaisia vaihtoehtoja saatavilla, mutta kauppojen valikoimien kasvaessa myös kotimaisten raaka-aineiden ja tuotteiden valikoima on kasvanut huimaa vauhtia. ”Vaissin kasvis- ja lihakaalikääryleiden kehitysvaiheessa oli tärkeää, että raaka-aineet olisivat pitkälti kaikki kotimaisia ja mahdollisimman korkealaatuisia”, toteaa Vaissin toimitusjohtaja Maria Hanho.

Kaalin viljely

Vaikka kevät vielä odottaa tulemistaan, ensimmäiset kaalin siemenet ovat kylvetty kasvihuoneisiin jo maaliskuun alkupuolella ja ensimmäiset kaalintaimet istutetaan maahan heti kun säät sen sallivat. Mitä vaiheita kaalinviljely pitää sisällään ja mitkä ovat kaalinviljelyn salat? Niistä meille kertoi Esa Mäkitalo Mäkitalon tilalta.

Kasviskääryleestä puhtia päivään!

Kasvisruoka, pupun ruokaa!, voisi vannoutunut lihansyöjä todeta. No eipä ole Vaissin Kasviskääryle pelkkää pupunruokaa. Viime vuosina kasvisruuan suosio on kasvanut erilaisten kasviperäisten ”lihankorvikkeiden” tullessa markkinoille. On helppo viettää kasvisruokapäiviä, kun erilaisia kasvisvaihtoehtoja on runsaasti saatavilla, myös Vaissin kasviskääryleen muodossa. Kasviskääryleessä ei ole käytetty mitään lihankorvikkeita, vaan kotimaisia kasviksia ja kotimaista härkäpapua.